Nuhaa, köhää ja tarinoita

No, kyllähän se sitkeästi kärkkynyt flunssa asettui taloksi. Onneksi ei sentään ole kuumetta. Ollaan Einon kanssa sisällä ja katsellaan aurinkoista talvipäivää.

Eino ei ainakaan mangu ulos. Hyvä niin. Ainakin tänään. Minä kerron Einolle tarinoita Itäkeskuksesta. Ne ovat Einon mielestä mainioita. Ja hän haluaa kuulla niitä uudestaan ja uudestaan.

Tarinoissa matkustetaan metrolla, liikutaan liukuportaissa ilman että kukaan pitää kädestä kiinni, nähdään lemmikkieläinkaupassa sininen hevonen, joka lähtee mukaan, käydään lelukaupassa katsomassa tukkirekkaa ja dumpperia, ostetaan pillimehua ainakin kuusi purkkia ja sitten mennään uimahalliin, jossa Eino ja hevonen laittavat korvatulpat korviin.

Aina tässä kohtaa Eino puuttuu tarinoiden kulkuun ja kertoo, että äiti tulee sanomaan, että uimahallin vettä ei saa juoda.