Lisää auringonlaskuja

Auringonlaskut ovat klisheisyydestään huolimatta ihan jees, kunhan aurinko muistaa seuraavana aamuna nousta.

Olin siis Tornin baarissa kirjoittamassa ja näpsäytin siinä samalla pari kuvaa. Alempana oleva kuva on liimattu viidestä kuvasta.

Näkymä Tornin baarista

Pikku pakkanen

Kiikki keittiössä

Bulevardin valo

Olin hakemassa EP-kamerasta valotusmittaria, kun kohtasin tällaisen valon. Sepä oli huikea valo se. Sitten otin kameran esiin ja näppäsin. Ja parin minuutin päästä se valo oli kadonnut.

Kuvakirjastossani on toinen kuva, jonka otin Hietsun sataman nosturin silhuetista maailmanlopun taivasta vasten.

Pitsku by night

Kävin ennen saunaa ottamassa kuvan lähistön kerrostalon mokkuloista. Katselin niiden ikkunoita eilen ja ajattelin, että pitää ottaa jonain päivänä kamera ja jalusta mukaan.

Syyskävelyllä Lempin kanssa

Oltiin Lempin kanssa parin tunnin kävelyllä sumuisen sunnuntain kunniaksi. Otin kameran ja jalusta mukaan. Oli kyllä hieno ilma, ja huvittavaa oli, että väkeä oli aika paljon liikkeellä. Pyöriskeltiin Talin ja Munkkivuoren suunnassa, josta on tämä ensimmäinen kuva.

Toinen kuva (alla) on Strömbergistä. Kuvassa on Mätäjoen putous kolmenkymmenen sekunnin valotusajalla.

Olin illalla Lempin ja Einon kanssa kotona. Lempi veti sikeitä, me tehtiin Einon kanssa maailman korkeinta duplolego-tornia. Eino kysyi, milloin hän pääsee kouluun. Minä sanoin, että siihen menee vielä jonkin aikaa. Eino seisoi tuolilla ja laittoi ojentamiani palikoita torniin. Sitten hän jutteli: "Minä menen kouluun ja sitten minusta tulee tosi iso ja me ollaan vähän aikaa ja sitten me kuoletaan." Minä jäin hölmistyneenä tuijottamaan Einoa, sitten hän sanoi: "No, anna sieltä nyt palikka".

Torni röksähti vähän ajan päästä, kun se alkoi hipoa kattoa, mutta sitten me rakennettiin uusi.

Kaksikymppiä katoaa - simsalabim!

Avasin saitin omalla nimelläni

Hankin oman domainin mikkohuotari.fi-osoitteella. Laitoin sinne pari kuvaa, jottei serverin nurkkaukseni ihan kaiu tyhjyyttään. Tarkoitus on pikku hiljaa rakentaa mahtavaa bitti-imperiumia.

Lempi loimusametilla

Tilasin Amazonista valaistusoppaan, joka on oikein hyvä. Olen vähän harjoitellut erilaisia uusia valaistustyylejä, joita voi käyttää reissun päällä. Tässä on yhden salaman kanssa yksi valkoinen sateenvarjo. Varjon läpi ei ammuta (niin kuin yleensä) vaan sen kautta heijastetaan (niin kuin yleensä tehdää hopeisen varjon kanssa).

Lempi on hauska kuvauskohde. Sillä ei ole kiire minnekään, jos vain puhuu plömplömplöötä riittävän sujuvasti. Kiikki ja Eino ovat huomatavasti kiireisempiä ihmisiä - ainakin mitä tulee kuvauskohteena olemiseen.

Lempin kaste

Eilen lauantaina Lempi kastettiin. Murtovuoren Jussi oli pappina paikalla. Irene-kummi piti Lempiä sylissä (myös kuvassa). Oli oikein mukavat juhlat. Hieno tunnelma. Kuvakirjastossa on lisää kuvia juhlasta.

Tapamme mukaan pidimme nyyttärit. Kiikki oli kysyi minulta ennen juhlia, onko noloa, että aina pidämme nyyttärit. Minä sanoin, ettei ole. Pöydän herkut olivat jälleen himputin hyviä - nimenomaan sen vuoksi että kyseessä olivat nyyttärit.

Tänään oli isänpäivä. Se on hieno päivä se. Eilen, kun Kiikki oli tekemässä kattausta seurakuntasalissa, olin lapsien kanssa keittiössä. Lempi keikkui sitterissä ja Eino leikki lattialla autoillaan. Minä suristelin kahvipapuja myllyssä ja tamppasin valmiit purut espressokeittimeen. Katselin samalla, kun Lempi hymyilee. Minä sanoin 'pom pom pom', ja Lempi hymyili entistä leveämmin. Samalla Eino ajeluttaa leikkiautoaan ja laulaa hissukseen: Mikko-isi, Mikko-isi, kiva kun oot täällä (kyseessä on eräs kerholaulu).

Tajusin, että tämä on hemmetin kova juttu. Paljon kovempi kuin yliopiston tai työelämän, jetsetin tai yöelämän junttisäpinät (Andy McCoylle kiitokset tästä rikkaasta ja nasevasta ilmaisusta).

Lapsille ja vaimolle kiitos!

Saksofonin soittoa Akateemisen edessä

Nainen soitti saksofonia Akateemisen kirjakaupan edessä. Sisällä puhui Ruotsin entinen pääministeri Göran Persson. Göran kertoi juttuja poliittisen uransa varrelta. Aika leppoisa ukko. Kuvakirjastossani on kuva siitä, kun Görtsu antaa nimmareita kirjoihin.

Turkkusessa

Kävin tänään töiden merkeissä Turussa. En ole Lempin syntymän jälkeen paljon reissaillut muuta kuin Pitäjänmäen ja Katajanokan väliä. Turkuun matkustaminen oli jokseenkin kosmopoliitin oloista toimintaa.

Mietin siinä, että kun tässä on tultu Turkuun, niin melkein vieressähän on jo Tukholma. Siitä sitten Motala, Juutinrauma ja Le Havre. Ei kun loiskis eteenpäin, niin jo pörhälletään Vapaudenpatsaan ohi Perun Limaan, ja sitten Iwon Jiman ja Kamtsatkan kautta kotiin. Siinä se maapallo sitten onkin. Aika moista perspektiivihallusinaatiota tällainen ajatusmatkailu.

Kuva on Turun kauppahallista, josta ostin Kakon ruisrevinnäistä. Tai jotain sellaista, joka oli kyllä hemmetin hyvää.

Eino-jänis metsän siimeksessä

Oltiin siis takapihalla ja leikittiin piiloleikkiä. Leikin kulku oli seuraava: Eino meni pöpelikköön ja minä huusin 'minne ihmeeseen Eino katosi' ja sitten kuului kahinaa ja hekotteleva Eino ilmestyi näreikön keskeltä. Se oli hauskaa. Vähän oli pakkasta, maassa lumen härmettä ja oksilla pieniä lumituppaita. Ja aurinko paistoi.

Lisää hekottelijoita